Marokko – elämää surffirannalla

Terveiset Marokosta, tarkemmin sanoen Tamraghtin pikkukylästä! Saavuin tänne Atlantin rannalla sijaitsevaan pieneen surffikylään sunnuntai-iltana ja siitä lähtien olen viettänyt täällä mitä rentouttavimpia lomapäiviä. Aamulla olen suunnannut auringon noustessa majapaikkani kattoterassilla pidettävään aamujoogaan, sen jälkeen siirtynyt superherkullisen ja terveellisen aamiaispöydän ääreen ennen kuin on ollut aika vetää märkäpuku päälle ja hypätä aalloille surffilauta kainalossa. Ja voi taivas, miten ihana tunne olikaan päästä pitkästä aikaa surffaamaan – Tamraghtin aallot tuntuvan sopivan helliltä aloittelijalle, ja tiessään on ollut Balilla hetkittäin koettu aaltojen pelko, kun varsinkin viimeisinä surffipäivänä isoja aaltoja tuli sieltä sun täältä jatkuvalla syötöllä ja tuntui, että enemmän energiaa kului vain niistä selviytymiseen kuin surffilaudalla tasapainon löytämiseen. Eilen tulikin nappailtua aaltoja omatoimisesti ja vaikka vielä paljon opittavaa onkin, tuntui silti siltä, että jotain aiemmista surffikerroista oli takaraivoon jäänyt.

Surffin jälkeen onkin sitten ollut omaa aikaa kierrellellä Tamraghtin kylässä, jossa tosin ei ole hirveän paljon nähtävää rantojen ja siellä kuljeskelevien kamelien lisäksi. Kylästä löytyy kuitenkin muutamia herkullisia ravintoloita sekä hammam-hoitoloita, joten yllättävän nopeasti päivät ovat kääntyneet iltaan. Auringonlaskun iltajoogaan ei harmikseni ole yhtenäkään iltana ollut tarpeeksi osallistujia, mutta toisaalta auringonlaskun ihailu majapaikan kattoterassilla muiden matkailijoiden kanssa höpötellen on ollut mitä rentouttavinta ajanvietettä. Siitä onkin sitten saattanut vähitellen valua illallispöydän ääreen, ja pakko myöntää, että marokkolainen ruoka on hurmannut minut mennen täällä mennen tullen. Majapaikan keittiössä valmistuu marokkolaisen kotikeittiön herkkuja, ja joka iltana pöytään katetaan mitä huumaavimpia makuja.

Ennen nukkumaan vetäytymistä majapaikan porukka on kokoontunut vielä tähtitaivaan alle kattoterassin pataan sytytetyn leirinuotion ääreen hörppimään minttuteetä. Kaiuttimista saattaa kuulua leppoisaa berberimusiikkia tai joku näppäilee kitaraa kainosti. Ellei paikalle ole sitten kutsuttu marokkolaista perinnemusiikkia esittävä villisti tanssiva miesporukka niin kuin yhtenä iltana. Omaan huoneeseen on tullut vetäydyttyä yleensä kympin aikoihin ja kääriydyttyä muhkeiden vilttien alle – viileässä huoneessa uni on kyllä tullut hetkessä (aamiaispöydän herkkujen jo kiiluessa silmissä…).

Tällaista elämää siis täällä Tamraghtissa, jossa yövyn pienessä ja viihtyisässä Lunar Surf Housessa. Tänään olisi tarkoitus lähteä kokkauskurssille (oi nam) ja huomenna ehkä käydä kameliratsastusretkellä. Tamraghtin surffielämästä pääsen onneksi nauttimaan vielä perjantaihin saakka ennen kuin suuntaan Marrakechiin!