Huomenta Pariisista! Kävin juuri äsken periranskalaisella aamiaisella asuntoni alakerrassa olevassa ravintolassa jo toistamiseen tämän Pariisi-lomani aikana. Enkä kyllä vieläkään saanut tarpeekseni näistä hyvin simppeleistä mutta ah niin pariisilaisista aamiaisherkuista: vastapuristetusta appelsiinimehusta, täydellisesti tehdystä cappuccinosta ja jättikokoisista suussasulavista suklaacroisanteista. Voisinko aloittaa loman jokaisen aamun tällä tavoin? Katukahvilassa istuskelu Pariisissa on kyllä elämys myös itsessään, sillä herkuttelun lomassa voi seurata pariisilaisten elämänmenoa, joka täällä 16. kaupunginosassa vaikutti näin sunnuntaiaamuna kyllä hyvin verkkaiselta. Ehkä pariisilaiset heräilevät aamiaisilleen hieman myöhemmin.
Vuokrasin ystäväni kanssa asunnon Airbnb:n kautta, enkä kyllä voisi olla tyytyväisempi valintaamme. Viime kesänä asustelin ystäväni asunnolla Rue de Longchampilla, ja tämä vuokra-asunto löytyi myös samaiselta kadulta rauhallisesta 16. kaupunginosasta, josta on vain muutama hassu askel Trocaderolle. Lähikauppaan kävellessä Eiffel-torni kurkistelee rakennusten takaa ja kadut ovat täynnä houkuttelevia katukahviloita ja rentoja ravintoloita. Eli siis varsin oivallinen paikka viettää minilomaa Pariisissa! Asunto itsessään on viihtyisä suht tilava pariisilainen koti, jonka ikkunoista voi ihastella sisäpihan ikkunalaudoille ripustettuja kukkaistutuksia. Vaikka hotelleissa viihdynkin, on vuokra-asunnossa eleilyssä oma viehätyksensä – mielestäni tällä tavoin pystyy paremmin pääsemään kiinni paikalliseen elämänmenoon ja ehkä saamaan lomastaan ja kaupungista jopa enemmän irti kuin mitä hotellipuitteet pystyvät tarjoamaan.
Lomani ensimmäiset päivät ovat kyllä kuluneet aivan hurjaa vauhtia, ja vaikka Pariisissa olen jo monen montaa kertaa lomaillut, voisin hyvin jatkaa oleiluani täällä vielä hyvin vaikka viikolla. Osa syy tähän on tietenkin se, että tällä hetkellä peräti kolme ystävääni asuu täällä, joten paikkallisoppaista tai kahviseurasta ei ole onneksi puutetta, mutta kyllä Pariisi on myös itse tainnut tehdä minuun lähtemättömän vaikutuksen. Mitä enemmän aikaa olen täällä viettänyt, sitä enemmän olen tainnut ihastua tähän kaupunkiin. Pariisi onkin ehdottomasti yksi suosikkikaupunkejani Euroopassa.
Mutta nyt on aika pakata matkalaukku, sanoa hyvästit Pariisille ja lähteä tutustumaan uusiin Euroopan kaupunkikohteisiin. Ehkä tämän lomani aikana löydän vielä monta uutta suosikkikaupunkia listalleni!
4 Comments
Kirsikka
13.7.2015 at 21:39Pariisi taitaa olla nykyään “in”, koska kaikki tuntuvat sinne nykyään hinkuvan. Minuun kaupunki ei tuntunut erityisemmin kolahtavan. Pidän enemminkin Wienistä, sen kultturellista ilmapiiristä ja kahvilakulttuurista. Croissantit kuulemma ovat alunperin peräisin Itävallasta.
Mitkä ovat ne sinun muut Euroopan suosikki kaupungit Pariisin lisäksi?
Anna-Katri
13.7.2015 at 23:42Pariisi taitaa olla yksi niistä Euroopan kaupungeista, joka on aina suosittu – kaupunki on tainnut keikkua jo useamman vuoden yhtenä Euroopan vierailluimmista kaupungeista. Mutta olen itseasiassa kuullut vastaavaa parilta muultakin henkilöltä, ettei Pariisi sytyttänyt. Silti suosittelen vierailemaan siellä ainakin toisen kerran, jos vaikka silloin kaupunki näyttäisi enemmän parhaita puoliaan. 🙂 Omat suosikkini Pariisin lisäksi ovat ainakin Amsterdam, Lissabon, Kööpenhamina ja Luxembourg. Ja Praha vaikuttaa näin ensikosketuksella myös oikein potentiaaliselta uudelta suosikilta!
Kirsikka
14.7.2015 at 17:48Niin no ehkä Pariisi voisi näyttäytyä erilaina näin varttuneenpana kuin nuorena “kahta kättä heiluttaen” Pariisin saapuneena. Silloin oli ilmeisesti edellisenä päivänä rähähtänyt siellä pommi ja poliiseja oli joka paikassa eikä matkatavaroita voinu jättää asemalle edes säilöön, kun ne tilat oli suljettu. Jos olisin tiennyt, en ehkä olisi silloin sinne mennyt. Asemallakaan ei juuri englantia osattu (minun ranskani auttava, jota toki yritin puhua), vaan minut ohjattiin jonnekin taakse, josta löytyi yksi englantia puhuva henkilö, joka etsi minulle juna yhteyden Pariisista Saksaan, koska haluamani Eurocity oli loppuunmyyty. Mutta jotenkin vain kaupungin tunnelma ei vaan oikein sytyttänyt. Joskus se on paikallisista ihmisistäkin kiinni, kuinka tervetulleeksi tuntee olevansa. En tiedä puhuvatko Pariisilaiset nykyään paremmin englantia, mutta silloin se ei ainakaan ollut mikään itsestään selvyys, että palvelua olisi saanut englanniksi edes maan pääkaupungissa.
Praha on muuten ihana. Minulla sattui olemaan paikallinen tuttava, jonka perheen luona sain yöpyä ja aitoja prahalaisherkkuja maistella. Täten pääsin näkemään myös sitä toista puolta Prahasta, joka turisteilta usein jää näkemättä.
Atro Niiniluoto
8.1.2016 at 13:55Pariisi on minullekin tuttu. Olin siellä ensi kertaa v. 2000.