Yksinmatkailu – askel matkaunelmien toteuttamiseen

Kirjoittelin jokin aikaa sitten “Jos voin muuttaa yhdenkin ihmisen elämän…” -postauksessa, kuinka olen miettinyt sitä, että vaikka en matkabloggaamisella pysty muuttamaan tai pelastamaan koko maailmaa, olen kuitenkin ehkä saanut jotain merkityksellistä aikaan, jos olen pystynyt omalla esimerkilläni muuttamaan edes yhdenkin ihmisen elämän. Kimmokkeen pohdinnoilleni sain blogini lukijalta saamastani viestistä, jonka julkaisin tuossa samaisessa postauksessa – oli äärettömän hienoa kuulla, että soolomatkailuun liittyvistä postauksistani oli ollut hyötyä jollekin.

Pian tuon postauksen julkaisemisen jälkeen sain kuitenkin jo toisen viestin samasta aiheesta, ja viestiä lukiessani en voinut olla herkistymättä, sillä toisen ihmisen tarinan kuuleminen unelmien maailmanympärimatkalle lähdöstä yksin sai omat vanhat muistoni voimakkaasti pintaan – kuinka voimaannuttavaa olikaan silloin omalla matkallani huomata, että selviän ja pärjään, ja pystyn nauttimaan täysillä reissaamisesta maailman ihmeellisimmissä kohteissa vaikka olenkin reissussa yksin. Samalla matkalla opin hurjasti itsestäni uutta, ja itsetuntoni kasvoi. Olin päivä päivältä rohkeammin oma itseni. Tätä saamaani viestiä lukiessani olinkin myös äärettömän ylpeä kirjoittajasta, joka oli rohkeasti lähtenyt peloistaan ja jännityksestään huolimatta toteuttamaan unelmaansa soolomatkalle maailman ympäri. Hän oli myös kokenut samoja ahaa-elämyksiä yksinmatkailuun liittyen kuin minäkin, joten ehkäpä hänen tarinansa kautta teistä joku muukin rohkaistuu lähtemään yksin reissuun – tai jakamaan oman soolomatkailuun liittyvän tarinansa? Kiitos vielä S kauniista sanoistasi ja viestistäsi sekä luvasta julkaista se täällä inpiroimaan muitakin! ♥

Hei Anna-Katri,

Olen jo kauan ajatellut kirjoittaa sinulle ja tätä viestiä aloin alun perin kirjoittamaan jo huhtikuussa, mutta silloin se jäi kesken. Nyt kun luin blogistasi postauksen “Jos voin muuttaa yhdenkin ihmisen elämän” niin ajattelin kirjoittaa loppuun tämän viestin.

Ihan ensiksi haluan kiittää sinua inspiroivasta blogistasi! Olen saanut hurjasti vinkkejä ja tietoa eri matkakohteista, mutta ehkä tärkeimpänä olen saanut rohkeutta yksinmatkailun aloittamiseen. Unelmanani on aina ollut tehdä maailmanympärimatka, mutta sen toteuttaminen tuntui aiemmin todella epärealistiselta ajatukselta varsinkin matkaseuran puuttuessa. Kuitenkin lukiessani blogiasi ja omaa tarinaasi siitä, miten löysit yksinmatkailun, aloin miettiä, että ehkä minunkin pitäisi vain rohkeasti kokeilla sitä epäröinnistäni huolimatta. Vaikka netissä oli myös muita kirjoituksia yksinmatkailusta, niin sinuun oli kuitenkin kaikista helpointa samaistua. Varsinkin postaus “Kotihiirestä seikkailijaksi – 10 vinkkiä aloittaa yksinmatkailu” toimi suurena motivaationani ja loi uskoa, että vaikka aluksi yksin matkalle lähteminen voi epäilyttää, niin siitä saa kuitenkin niin paljon takaisin eikä sitä todellakaan tulisi katumaan.

Aika lailla tasan vuosi sitten lähdin viimein ensimmäistä kertaa yksin reppureissaamaan ja toteutin 5 kk unelmieni maailmanympärimatkan. Matka oli todella onnistunut ja jo ensimmäiseen kohteeseen saapuessani itkin ilosta, kun olin niin helpottunut, että olin uskaltanut lähteä ja jättää kaiken tutun ja turvallisen taakseni. Yksinmatkailun positiiviset puolet aukesivat nopeasti, kun huomasin, miten helppoa yksinmatkailu on kun voi itse vapaasti päättää matka-ajat ja -kohteet. Lisäksi seuraa löytää halutessaan hostelleista tosi helposti. Yksin matkaillessa todella tutustuu omaan itseensä paljon paremmin ja voi tietoisesti havainnoida omia ajatuksiaan ja pohtia, mitä haluaa elämältään. Liian helposti elämässä saattaa ajautua autopilotilla toimimiseen ja vuosien jälkeen vasta huomaa, että elämä ei olekaan sitä, mitä haluaa.

En ole koskaan kommentoinut blogiisi, mutta luen kuitenkin aina kaikki postaukset. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kirjoitan kenellekään bloggaajalle. Olet hyvä esimerkki vahvasta ja itsenäisestä naisesta, joka uskaltaa elää omannäköistä elämää. Voisin sanoa, että olet myös muuttanut elämääni, koska ilman blogiasi en välttämättä olisi saanut tarpeeksi rohkeutta ja uskoa lähteä yksin matkalle, jolloin en olisi kokenut niitä kaikkia kokemuksia, joita koin. Nyt suunnittelen elämäni toista yksinmatkaa, ja ajatuksena olisi lähteä pariksi viikoksi Sri Lankaan tammikuussa.

Ps. Innolla jään seuraamaan myös uutta Jetlagissa-podcastia. Ensimmäinen jakso oli todella hyvä ja on hauska kuunnella pilke silmäkulmassa tehtyä podia, joista paistaa läpi lämmin ja rento ote.