Matka Väli-Amerikkaan infopaketti

Väli-Amerikassa seikkailin viitisen viikkoa vieraillen yhteensä sen seitsemässä eri maassa. Ja millainen matka kyseessä olikaan – jos olen tähän mennessä elämääni nähnyt lukuisia eri maita ja matkakohteita, tarjosi väli-Amerikka sellaisen annoksen eksotiikkaa ja seikkailuja, että niissä on sulattelemista vieläkin. Matkani alkoi sumuisten sademetsien Costa Ricasta, jatkui Nicaraguan tulivuorimaisemiin, El Salvadorin värikkäisiin kyliin ja Hondurasin Maya-raunioille. Guatemalan intiaanikulttuurin ja luonnonihmeiden ääreltä maisemat ja tunnelmat vaihtuivat Belizen letkeään elämänmenoon ennen loman loppua Meksikon palmupuiden reunustamilla rannoilla. Tässä pieni infopaketti matkastani:

Yksin vai yhdessä?

Koska lähdin matkalleni yksin, pohdin ennen matkaani paljon eri vaihtoehtoja, miten haluaisin matkani toteuttaa, ja erityisesti: miten se olisi mahdollista toteuttaa mahdollisimman helposti, turvallisesti ja toki myös suht edullisesti. Koska halusin nähdä kaikki 7 eri väli-Amerikan maata, eikä minulla kuitenkaan ollut kuin 5 viikkoa lomaa toteuttaa matkani, huomasin olevan järkevämpää valita valmiiksi suunniteltu reitti, jolloin matkalla ei tulisi erityisiä yllätyksiä tai turhia säätämisiä matkaa viivästyttämään. Lisäksi yksinmatkustavana ja espanjaa puhumattomana totesin yksin toteutetun seikkailumatkan olevan suljettu pois laskuista jo ihan oman turvallisuuteni, mutta myös ihan matkamukavuuteni vuoksi.

Vaihtoehtojani vertaillessa päädyin lopulta parin vuoden takaisen Afrikan safarin hyvien kokemusten perusteella valitsemaan matkalleni G-Adventuresin huikean Best of Central America -kierroksen, jossa matkareitti, kuljetukset ja majoitukset tulivat järjestäjän kautta, mutta päiväohjelman ja aktiviteetit sai itse suunnitella matkalla ollessa omien mieltymystensä mukaan. Ja erityisenä plussana näille retkille on se, että yksin matkustavana saa mukaansa muita samanhenkisiä reissaajia (joista osasta tuli matkan aikana läheisiä ystäviäni). Matkan varasin kätevästi Kilroyn kautta.

Matkakohteet

Koska haluan nähdä elämäni aikana mahdollisimman monta eri maata, huomasin matkasuunnitelmiani tehdessäni matkaani olevan mahdollista yhdistää Väli-Amerikan 7 eri maata suht helposti. Välimatkat täällä eivät ole suhteettoman pitkiä, ja lyhyessä ajassakin voi nähdä paljon. Lisäksi väli-Amerikka tarjoaa niin paljon erityyppisiä paikkoja, että olisi lähes loman haaskausta olla näkemättä matkalle lähtiessä mahdollisimman paljon väli-Amerikan koko kirjosta. Itse pidän siitä, että matkaan sisältyy niin kultturelleja kaupunkikohteita, villiä luontoa, rentoa rantaelämää kuin maaseutumaisemia. Matkaa suunnittelevan kannattaakin inspiraatioksi lukaista matkatarinani, joista saa tarkemmin tietoa käymistäni paikoista:

• Costa Rica – luontoseikkailijan paratiisi
• Nicaragua – kotimajoitusta Ometepen saarella
• Granada – Nicaraguan värikkäin kaupunki
• Nicaragua – surffielämää Tyynenmeren rannalla
• Pikkupaatilla El Salvadoriin
• El Salvador – cowboyta kaupungin kaduilla
• El Salvador – vaarallisia aktiviteettejä vesiputouksilla
• Copan – Maya-raunioita Hondurasissa
• Copan – ratsastusretki Hondurasin maaseudulla
• Antigua – Guatemalan eläväinen kaupunki
• Guatemala – Atitlan-järven tulivuorimaisemissa
• Guatemala – Tikalin maya-raunioilla
• Aktiviteettejä Guatemalan ja Belizen sademetsissä
• Caye Caulker – Reggae-rytmien paratiisisaari Belizessä
• Playa del Carmen – Meksikon menomekka

Lennot ja liikkuminen

Lensin Helsingistä muutaman välilaskun kautta Costa Rican San Joseen ja paluulippu oli Meksikon Cancunista. Siirtymiset paikasta toiseen sillä välillä sujui kaikilla mahdollisilla menopeleillä aina mukavista minibusseista eläväisiin chicken-busseihin ja pienistä kalastajapaateista isompiin lauttoihin, unohtamatta tietenkään pick up -autojen lavalla matkustamista tai pieniä jalkaa toisen eteen -pätkiä.

Näin matkan jälkeen huomasin, että siirtymät varsinkin maiden sisällä olisi ollut suhteellisen helppo toteuttaa myös itsenäisesti. Isompien kaupunkien välillä on aika hyvä bussiverkosto (tosin bussien taso voi olla kaikkea mahdollista), ja kaupungeista pienempiin kyliin pääsee lukuisilla julkisilla chicken-busseilla, joita kulkee lähes joka paikkaan, mutta aikataulut ovat väliamerikkalaiseen tyyliin hyvin joustavat (ja matkustaminen näissä jo elämys sinänsä). Lisäksi suurimpien kaupunkien tai turistikohteiden välillä on mahdollista liikkua myös pienemmillä minibusseilla, joissa jaat bussin ja kustannukset noin 10-20 muun matkalaisen kanssa. Kuten aiemmillakin matkoillani olen huomannut, maasta toiseen siirtymät ovatkin sitten usein niitä vähän hankalampia, ja vaativat hieman aiheeseen paneutumista, jotta rajalla ei tarvitsisi turhaan aikaa viettää, tai pahimmassa tapauksessa joutua pulittamaan suuria summia päästäkseen sieltä eteenpäin. Omatoimimatkailijan kannattaa myös varata runsaasti aikaa rajanylityksiin ja sieltä eteenpäin kulkupelin saamiseksi, sillä väli-Amerikassa ajankäsite on hyvin joustava. Kulkupeliä valitessa kannattaa myös turvallisuuteen kiinnittää huomiota ja esimerkiksi yöbusseja ei monessa maassa suositella käytettäväksi.

Majoitus

Majapaikkoja väli-Amerikassa löytyy moneen lähtöön, mutta eniten tarjolla on keskitasoisia pikkuhotelleja, alkeellisempia hostelleja sekä sympaattisia yhtä tai muutamaa huonetta vuokraavia kotimajoituksia. Toki suurimmista kaupungeista löytyy myös kansainvälisiä hotelleja, mutta ainakin itse suosisin väli-Amerikassa majoitusta periaatteella mitä pienempi sen parempi. Erityisesti mieleeni jäivät Nicaraguassa ja Guatemalassa kotimajoitukset, joissa siis pääsee yöpymään perheen kodin yhteydessä olevaan huoneeseen ja parhaimmillaan istumaan niin illallisella kuin aamupalallakin perheen kanssa. Nicaraguassa Ometepe-saarella kotimajoitusta voi kysyä Puesta del Sol -järjestöltä ja Guatemalassa San Juan La Lagunan kylässä kotimajoitusta tarjoaa Posadas Mayas -homestay projektin. Matkailijan paras apuväline oikeanlaisen majapaikan löytämiseksi on varmastikin internet, josta googlamalla tai vaikkapa Tripadvisoria sekä matkablogeja selailemalla voi löytää monta hyväksi havaittua helmeä.

Ruoka ja juoma

Yksi osa matkailua on ehdottomasti paikalliseen ruokakulttuuriin tutustuminen. Väli-Amerikassa herkullista paikallista ruokaa tarjoavia paikkoja ei tarvitse kaukaa etsiä, sillä pienissäkin kylissä on miniravintoloita ja katukojuja, joista ruoka-annoksen voi ostaa todella edullisesti. Parhaat vinkit hyvän ruokapaikan löytämiseen tulevat usein paikallisilta, joten niitä kannattaa kysellä niin majapaikan pitäjiltä kuin vaikka kaupan myyjättäreltä. Valkoisten pöytäliinojen ja fine dining -annosten perässä ei kannata juoksennella, vaan parhaimmat ruuat löytyvät usein alkeellisen näköisistä ravintoloista, jotka ovat tupaten täynnä paikallisia. El Salvadorissa kannattaa ehdottomasti testata Pupusaseja ja Hondurasissa baleadaksia. Unohtamatta tietenkään Costa Rican ja Nicaraguan Gallo Pinto -annoksia, Guatemalan enchiladaksia, Belizen barbeque-annoksia tai Meksikon mausteisia herkkuja! Ja kun väli-Amerikassa ollaan, mitä olisi matka ilman tuoreita ja mehukkaita hedelmiä, joilla voi herkutella niin aamiaisella kuin pitkin päivää välipaloina. Tuoreita hedelmiä myydään lähes joka kadunkulmassa, ja lisäksi esimerkiksi isojen autoteiden varrella sekä bussipysäkkien vieressä on usein hedelmäherkkuja tarjoavia kojuja.

Väli-Amerikka on myös tunnettu kahvintuottaja, joten on lähes pakollista päästä maistamaan tunteella tuotettua paikallista kahvia. Useilla kahvinviljelyyn erikoistuneilla alueilla pääsee myös vierailemaan kahviviljelyksillä ja -tiloilla, joten kahvinystävä pääsee tosissaan näkemään missä kahvipavut kasvaa. Pieneen rentoutumiseen pitkän matkapäivän jälkeen paikallinen kylmä olut on mitä parhain virkistysjuoma (ja aivan todella edullinen), mutta yllättävän monesta kaupasta löytyi myös ihan ok viinivalikoima. Oma lukunsa on toki eksoottiset cocktail-drinkit paikalliseen rommiin tehtynä, ja näitä siemaillaankin niin rantabaareissa kuin kadunvarsikuppiloissa auringon laskiessa.

Aktiviteetit

Väli-Amerikasta löytyy aktiviteettivaihtoehtoja pilvin pimein, eli matkailija voi valita lähes joka maasta hyvin eri tyyppistä päiväohjelmaa itselleen:

Costa Ricassa suosittelen keskittymään sademetsäluontoon tutustumiseen, sillä alueen monimuotoisuus on yksi maailman suurimmista. Lisäksi Costa Ricassa on eniten suojelualueita kuin missään muussa valtiossa, joten ne tarjoavatkin mitä upeampia luontoelämyksiä. Suosituin kohde on Manuel Antonion kansallispuisto, mutta näkemisen arvoinen on ehdottomasti myös Monteverden sumuiset cloud forest -alueet. Costa Ricassa voi myös toteuttaa hurjia aktiviteettejä aina koskenlaskusta zipliningiin ja vesiputouskiipeilyistä benji-hyppyihin turvallisemmin kuin missään muussa väli-Amerikan maassa.

Nicaraguan lukuisat tulivuoret houkuttelevat karuudellaan patikoimaan niiden huipulle, joten ainakin kerran matkan aikana kannattaa varata päivä jos toinenkin niiden valloitukseen. Äärimmäistä vaelluskokemusta kaipaavalle Ometepen Conseption-tulivuori tarjoaa fyysistä haastetta, kun taas Madaras-tulivuori on lempeämpi kohde tarjoten samalla mahdollisuuden tutustua tulivuoren rinteen vehreään luontoon. Tulivuoren rinteitä pitkin voi myös lumilautailla tai kelkkailla alas Cerro Negro tulivuorella – jos siis rohkeus riittää. Nicaraguassa kannattaa myös nauttia rantaelämästä niin piskuisella Ometepe-saarella kuin Poneloyan kilometrejä pitkillä hiekkarannoilla.

El Salvadorista löytyy lukuisia vesiputouksia, joiden ympärille on kehitetty erilaisia aktiviteetteja aina rauhallisista sademetsäkävelyistä vaativampiin vesiputouskiipeilyihin – ja hurjapäät pääsevät myös testailemaan rohkeuttaan hyppäämällä huimista korkeuksista vesiputouksen alla olevaan vesialtaaseen. Myös kahviviljelmillä kannattaa piipahtaa.

Hondurasissa ehdoton näkemisen arvoinen kohde on Copanin maya-rauniot, joissa mayojen aikaiseen elämään pääsee tutustumaan ilman suuria turistilaumoja. Vaikka rauniot ovatkin paikoin hyvin ränsistyneitä, eikä suurempia temppelihuippuja ole enää nähtävissä, on Copanin raunioilla kiviin kaiverrettu maya-taide paremmin säilynyttä kuin esimerkiksi Guatemalan Tikal-raunioilla. Copanin pikkukylästä kannattaa tehdä ratsastusretki lähialueen maaseudulle, jolloin pääsee näkemään samalla paikallista maalaiselämää.

Guatemalassa kannattaa ainakin muutama päivä keskittää kaupunkilomailuun, sillä erityisesti Antigua on mitä hurmaavin pikkukaupunki ja toinen boheemimpi kohde on pienellä saarella sijaitseva Flores. Väli-Amerikan upeimmat maisemat taas tarjoaa Lake Atitlan ympäristö, jossa järven rannalta avautuu tulivuorimaisemat lähes mihin suuntaan tahansa katsookaan, sillä sitä ympäröi kolme eri tulivuorta Tolimán, Atitlán ja San Pedro. Ehdoton vierailukohde Guatemalassa on Tikalin maya-rauniot, joissa trooppisen sademetsän keskellä sijaitseva muinainen maya-kylä tarjoaa patikointia ja historiaa koko päiväksi.

Belizen ehdoton vetonaula on sen Karibian meren rannat ja erityisesti vedenalainen luonto. Täällä jos missä kannattaa lähteä snorklaus- tai sukellusretkelle ja päästä uimaan niin kilpikonnien, haiden, rauskujen kuin parhaimmassa tapauksessa myös valaiden joukkoon, unohtamatta tietenkään muita värikkäitä koralliriuttojen asukkaita. Yksi erityinen kohde on The great blue hole -kraateri, joka on yksi maailman hienoimpia sukelluskohteita jo itse Jacques Cousteaunkin mielestä. Jos sukellustaidot eivät riitä tämän valloitukseen, voi kraaterin nähdä myös lintuperspektiivistä pienkoneella.

Meksikon Karibian meren puoleiset rannat ovat (valitettavasti) jo kovin turistisoituneita, mutta jos niiden ei anna häiritä, voi täällä keskittyä erityisesti hauskanpitoon. Rantakohteet tarjoavat erilaisia vesiaktiviteetteja ja iltaisin niin kadut kuin rannat täyttyvät erilaisista juhlista ja juhlijoista. Hieman syrjemmällä tuntemattomimmissa rantakohteissa voi sentään löytää sopivasti omaa rauhaa ja autentisuutta teknobiittien ja värivalojen ulkopuolelta.

Pakkaaminen

Mitä vähemmän pakkaat mukaan sen parempi – ainakin jos liikut yhtään busseilla ja olet aikeissa kulkea rajan yli, sillä oma laukku on hyvä jaksaa kantaa lyhyitä matkoja, puhumattakaan niiden nosteluista bussien katoille. Onneksi sentään naismatkailijana saa usein helpostikin apua laukun kantoon ja nostoon, mutta joissakin tapauksissa kannattaa varautua myös pienen tipin jättämiseen vaivan palkkioksi. Eniten käytetyin vaatekertani oli rennot shortsit ja t-paita yhdistettynä kevyeen päiväreppuun ja reissussa rähjääntyneisiin flip flopeihin. Joillakin alueilla varsinkin auringon laskiessa saattoi tulla hyvinkin viileää, joten pitkähihainen neule tai college-huppari ja pitkät housut olivat välillä myös tarpeen. Lisäksi aktiviteeteistä riippuen mukana kannattaa olla ainakin juoksulenkkarit ja helposti kuivuvia urheiluvaatteita. Unohtamatta myöskään rantaelämään sopivia bikineitä ja muutamaa hellemekkoa sekä kaupunkikierroksiin tai illanviettoihin siistimpää hame-toppiyhdistelmää rentojen espadrillojen kanssa.

Tässä siis infoa hyvin lyhyesti ja tiivistetysti matkastani. Jos jokin jäi askarruttamaan mieltä, niin kysy ihmeessä lisätietoja – matkavinkkejä jaan mielelläni!